perjantai 31. lokakuuta 2014

Kanojen terveysruokaa

Olen viime aikoina innostunut fermentoinnista. Innostus lähti viime talvena maitokefiiristä ja laajeni pian vesikefiiriin ja kombuchaan. Näihin terveellisiin ja herkullisiin juomiin on tullut oikein himo, ja me molemmat Petrin kanssa juommekin niitä helposti litran päivässä. Nähtävästi tämä innostus ei ota laantuakseen, sillä viime viikkoina olen laajentanut fermentointi-innostukseni myös kanojen ruokaan :)

Fermentoidulla kananruualla on kanalle samat terveysvaikutukset kuin hapatetuilla ruuilla ja fermentoiduilla juomilla meille ihmisille. Fermentoitu kananruoka on siis maitohappokäynyttä ja näin ollen täynnä hyviä bakteereja ja entsyymejä. Se helpottaa ruuansulatusta, ylläpitää terveyttä, antaa elinvoimaa, kasvattaa lihaksistoa ja lisää kiiltoa sulkiin.

Kananruuan fermentoiminen on helpompaa kuin heinänteko:

1. Tarvitset ison teräksisen tai lasisen astian. Muovista en suosittele, koska muovista voi liueta käymisen aikana haitallisia aineita ruokaan. Itse käyttänyt kuvan emaalista astiaa, mutta kattila on vanha ja pinta osin hapertunut, joten en luota etteikö siitäkin liukenisi ruokaan haitallisia aineita. Eilisen satsin laitoin poikkeuksellisesti vuorokaudeksi muoviämpäriin muhimaan, josta siirrän sen hankkimaani 10 litran teräksiseen kattilaan, jota jatkossa aion käyttää.

2. Täytä astia noin puolilleen kuiva-aineksilla. Voit käyttää mm. jyviä, valmisrehua, jauhoja, hiutaleita, kasviksia, leipää, murskattuja munankuoria, siemeniä, suurimoita, marjoja, kuivattua merilevää, herneitä, härkäpapuja  jne. Lihaa ei kuitenkaan pidä lisätä.

Kuvan ainesten lisäksi laitoin tämän kertaiseen satsiin aroniaa, porkkanaraastetta, hampunsiemeniä, munankuoria, merileväjauhetta, ruohoa, sekä hapankaalia prosessin käynnistämiseksi.


3. Kaada päälle vesi. Jätä useampi sentti turpoamisvaraa ja lisää vettä tarvittaessa myöhemminkin niin että koko massa jää selkeästi veden alle. Veden päälle jäänyt ruoka homehtuu.

4. Lisää seokseen vielä jokin hapantuote "starttaamaan" prosessi. Tähän tarkoitukseen käyvät mm. pastöroimaton hapankaali tai pastöroimaton omenaviinietikka. Pastöroidut tuotteet ovat kuolleita, eivätkä prosessia aloita. Itse olen käyttänyt myös vesikefiiriä käymisen aloittamiseksi. Eräiden lähteiden mukaan mitään startteria ei välttämättä edes tarvita. Prosessi lähtee siis käyntiin ilmankin. Itse en tätä tosin ole kokeillut.

5. Sekoita ja peitä hengittävällä kannella. Seosta on hyvä myös sekoitella muutaman kerran päivässä, ainakin aluksi. Itselläni mössö pöhisee tuossa tiskipöydällä, josta sitä on helppo ohi mennessä aina muistaa möyhäistä.

6. Seoksesta voi antaa kanoille osan jo samana päivänä, mutta monet lähteet suosittelevat vähintään vuorokauden, jopa kolmen, fermentoitumisaikaa.

7. Halutessaan koko seoksen voi käyttää kerrallaan pois ja ottaa ylijääneen nesteen talteen uuden satsin siemeneksi. Toinen tapa on lisätä otetun ruokamäärän verran aina uutta tilalle, jolloin kanoille on joka päivä fermentoitua ruokaa tarjolla. Maitohappokäyminen estää ruokaa pilaantumasta. Itse olen suosinut tuota kertakäyttöistä tapaa, mutta nyt ajattelin kokeilla kuinka kestofermentointi sujuu.


"Hyi yök, en söis!", tuumaa Pate.

Lisää tietoa asiasta täältä

4 kommenttia:

  1. Riittäisköhän kefiiri aloittamaan käymisen, sitä sattuis olemaan kotona? Kiinnostava blogi muuten, onneksi törmäsin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Maija ja kiitos! :) Onko sulla vesi- vai maitokefiiri? Mä olen itse käynnistänyt prosessin kyllä onnistuneesti vesikefiirillä, mutta yleensä suosin raakaa omenaviinietikkaa. Hapankaalilla aloittaminen riitti kerran, hajuhaitat olivat niin kamalat, että epäilin jo kissojen pissanneen sisälle!! :D Vesikefiirillä tai omenaviinietikalla aloitettu käyminen ei haise :) Maitokefiiristä erotetulla herallakin voi ilmeisesti hapattamisen aloittaa, mutta siitä minulla itsellä ei ole kokemusta, joten en osaa yhtään sanoa miten onnistuu :) Voisi kyllä joku kerta testata kun multa löytyy maitokefiirikin :)

      Poista
  2. Miksi juuri omenaviinietikka? Kävisikö väkiviinietikka? Löytyisi kaapista valmiina... :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hapatteen juju on sen sisältämät elävät bakteerit, ei etikka. Omenaviinietikankin tarvitsee olla raakaa, siis pastöroimatonta, eli mikä tahansa omenaviinietikkakaan ei käy. Pastöroitu tuote on "tapettu", eikä se fermentoitumista aloita. Mä olen saanut onnistuneesti fermentoitumisen aikaan pastöroimattomalla ja eläviä bakteereja sisältävällä omenaviinietikalla, vesikefiirillä, kombuchalla ja hapankaalilla, muista en valitettavasti osaa varmaksi sanoa :) Mutta olen kyllä kuullut, että fermentoituminen voi lähteä käyntiin myös ilman mitään startteria, eli sotket vaan sapuskat sekaisin ja vettä niin paljon, että kaikki on selkeästi veden alla (tuossa kuvassa on jo vähän liikaakin tavaraa). Testaa vaikka pienellä määrällä niin ei harmita jos ei onnistu. Jos saat fermentoitumisen lähtemään käyntiin niin voit vaan jatkaa sillä samalla nesteellä; lisäät sitä ja pöperöä vain aina saman verran kun otat käyttöön. Pidän peukkuja että onnistuu!

      Poista