Jännän äärellä, onnistumisia ja pientä murhetta...

Voi hitsinpimpulat! Maaliskuun lopussa jo mennään ja Ilonan laskettu aika lähenee... Pitkäperjantai on virallinen The Päivä, mutta niin kovin on Pikku Möö ollut viime päivät herkkänä, että ramppaan vuohelassa parin tunnin välein katsomassa, että kaikki on varmasti hyvin. Sekä paikallisen, että päivystävän eläinlääkärin numerot pöydällä, ja mulla perhosia vatsassa. Ilonan massu on jo melkoinen ja se pötkötteleekin mielellään päivisin. Ja on hurjan läheisyyden- ja hellyydenkipeä <3 Poskesta pitää silitellä ja kaulasta rapsutella. Kauratkaan eivät oikein enää toista maita... On se rankkaa <3

Babyboom saanut kanalassakin jatkoa. Nyt pesään lässähti sitten vuorostaan Parta-Mallunakin tunnettu juuri tipuset hautoneen Hellun sisar... Ja kohta me hukutaan vaaveihin! :) Eristettiin Mallulle orsien ja lantalaatikoiden alle oma rauhaisa soppi ja työnnettiin yhdeksän munaa alle. Eilen päästiin ne läpivalaisemaan. Seitsemän oli lähtenyt kehittymään, eli samankokoinen pesue tulossa kuin Hellullakin :) Tipien pitäisi kuoriutua parin viikon kuluttua viikonloppuna. Hellun tipuset ovat siinä kohtaa sopivasti sen ikäisiä, että ne uskaltaa jo muun parven sekaan päästää. Saadaan kanalan "tipulaosasto" sitten Mallun pesueen käyttöön, ettei sen tarvitse lapsosiaan lantalaatikon alla kasvattaa :)

Kelien puolesta on ollut vähän takapakkia keväässä, mutta piha ehti aurinkoisina, lämpöisinä päivinä onneksi sulaa. Jotenkin niin tyypillisen jaanamaista, että mursin kolme viikkoa sitten kylkiluuni pihassa ihan viimeisinä mahdollisina päivinä kun vielä oli liukasta... Lekuri oli sitä mieltä, että viisikin viikkoa voi parantumisessa mennä. Itse ajattelin lähinnä viittä päivää, mutta kyllä siinä kymmenen meni. Ensimmäinen viikko oli todella kivuliasta, en pystynyt yöllä vaihtamaan asentoa tai päässyt aamulla sängystä omin keinoin ylös. 

Kultapossukerho. Etsi kuvasta rantautunut valas.

Itse murtunut kylkiluu ei ollut ongelma, vaan jokin rinnan alueen rustovamma (?), jota lääkäri ei kuvista pystynyt näkemään, mutta sanoi siellä mahdollisesti sellaisen olevan. Join joka päivä pari-kolme desiä itsekeittämääni luuliemeä, sekoitin marja-vihersmoothien sekaan kananmunan kuorineen, otin lisäravinteena magnesiumia, d- ja k2-vitamiineja, MSM:ää, piitä ja isoja annoksia c-vitamiinia. Lisäksi käytössä olivat homeopaattiset arnica, rhus tox, symphytum ("luuliima"), sekä bryonia alba hengitysvaikeuksiin.

Kukankin silmätulehdus hoidettiin onnistuneesti vaihtoehtoisilla hoitomenetelmillä. Kukka oli satuttanut johonkin silmänsä, eikä saanut sitä kunnolla auki. Mietin hetken mitä kotoa löytyy ensiapuun ja ensimmäisenä tuli mieleen hopeavesi (toisena vasta kanamunan valkuainen). Laitoin siis hopeavettä aamulla Kukan silmään ja illalla Petrin kanssa uudelleen. Seuraavana päivänä silmä olikin taas ihan normaali :)

Pientä murhetta eläinrintamalla sitävastoin aiheuttaa meidän bulldoggi Pate... Pate on pennusta asti ollut haastava tapaus. Iloinen kaveri, mutta sellainen äärimmäisen itsekeskeinen minä-minä-minä -tyyppi. Kun asiat eivät mene Paten mielen mukaan niin jo on kamala rähinä päällä. Se voi tuijottaa ja haukkua räkyttää tuntikaupalla väsymättä jos jotain haluaa. Tai käydä vaikka nartun päälle. Ihmisillekin ärisee. Ihmisenä se olisikin ilmiselvä narsisti. Koirana vaan h...vetin raskas. Patella meni vuosi tottua kissoihin niin, ettei se enää yrittänyt joka kerta ne nähdessään tappaa, mutta nyt tilanne on oikeastaan vielä pahempi, koska nyt Pate yleensä antaa kissojen mennä rauhassa nenänsä edestä, kun taas joskus täysin arvaamattomasti sen päässä yksinkertaisesti napsahtaa ja se saa jonkun käsittämätön demonikohtauksen ja yrittää taas käydä kissan päälle ihan tappomielellä... Onneksi sen on lyhyellä kuonollaan vaikea saada otetta, eikä koskaan ole mitään käynyt. 

Don Pate

Vielä suurempaa murhetta Pate aiheuttaa meille vuohien suhteen. Patella on tapana hipsiä hiljaa vuohiaidan luo ja alkaa härkkiä Kukkaa. Kukka on ihan messissä ja siellä ne kuin yhteisestä sopimuksesta mittelevät hipihiljaa, ettei äiti vaan kuule ja tule keskeyttämään. Kukka puskee aitaan ja Pate hyökkii sarviin. Muutaman kerran ollut naama veressä ja pallo moukaroituna, mutta aina vaan uudestaan yrittää aidalle. Onneksi ollut jästipäällä varjelus matkassa, eikä sarvet ole silmäkuoppiin tai suun sisälle osuneet, vaikka Kukka on jo oppinut ensin miekan tavoin sarvillaan survaisemaan suoraan eteenpäin ja koukkaisemaan sitten salamannopeasti ylös... Huh :/ 

Moukaroituna

Onkin tosi sääli, ettei Patea enää voi vapaana tontilla ilman valvontaa pitää. Ja kokoajan saa olla varuillaan, ettei se pääse luikahtamaan pihalle kun itse ramppaa edestakaisin, mikä on melko stressaavaa. Ovi pitää aina muistaa lukita sisältä ulos lähtiessä, koska Pate saa työnnettyä oven auki. Eräs päivä tässä viime viikolla kävikin astetta vakavampi juttu. Äiti oli käymässä ja Pate oli vapaana pihassa. Menin hakemaan kesähuoneen pakastimesta marjoja kun kuulin äitin huutavan mua hirveä hätä äänessään. Ja mä tiesin heti minne sukkasillani syöksyin! Pate oli jotenkin saanut työnnettyä vuohien aitauksen ovea niin että haka oli pettänyt ja se oli päässyt sisälle aitaukseen. Äiti oli nähnyt kuinka Pate oli yrittänyt hyökätä Kukan päälle, mutta onneksi Kukka on Patea vikkelämpi. Nyt vuohet seisoivat aitauksen isojen kivien päällä ja sain Paten helposti ulos tarhasta, mutta kyllähän se tilanne melkoisen sydämentykytyksen aiheutti. Ennenkaikkea olo surullinen ja epätoivoinen tästä meidän tilanteesta Paten suhteen...

Onhan se Pate kaikesta huolimatta rakas lemmikki, josta kuusi ja puoli vuotta sitten vastuun otti. Pitää asennoitua siihen yhdeksi elämäni opettajista. Herättää paljon voimakkaita tunteita, joten täytyy olla Suuri Sellainen ;) Erityisesti kärsivällisyys on sen kanssa koetuksella, ja sepä se, heikkouteni onkin... ;) 

Läjässä

Lusikassa

 

Parhaimmillaan nukkumassa ;)

Mitä ostaisit ruokakaupasta 2,5 kk:n jälkeen?

Tässä kuussa annoimme ensimmäistä kertaa periksi tammikuussa alkaneelle projektillemme ja olemme käyneet muutaman kerran kaupassa ruokaostoksilla. Kerran isommilla ostoksilla ja pari kertaa hakemassa jotain pientä. Itseasiassa mikään pakko ei edelleenkään olisi kauppaan ollut mennä, ja päätimmekin sitten vain ostaa mitä mieli tekee. Vähän huvitti kun jälkikäteen katsoi mitä sitten olikaan tullut ostettua, ei ehkä ihan tyypillisiä mielitekoja: 

luomukirnuvoi x 6

sulatejuusto x 2

juustoraaste

sinihomejuusto

kookosmaito x 12

halloumijuusto x 3

vuohenjuusto

kurpitsansiemen

auringonkukansiemen

hapankaali

keräkaali x 2

luomusitruunoita

sitruunatiiviste

luomubanaaneja

avokadoja

luomubataatteja

luomusipulia

luomuvalkosipulia 

Edelleen tosin pari viikkoa tuon kauppareissun jälkeen suurin osa näistä "mieliteoista" on syömättä... Vain voipaketit (kaikki kuusi :P), sinihomejuusto, yksi halloumi, hapankaali, avokadot ja sitruunat on syöty, eli vähän taisi tulla liioiteltua tarpeita ;) Lisäksi olemme käyneet ostamassa mm. muutaman paketin luomukahvia, pari jälkiuuniruislepää pakkasesta vielä löytämäni luomuhighlandmaksapateen kaveriksi, pähkinöitä yms. Pari kertaa olemme antaneet myös periksi sokerittomuudelle ja hakeneet jopa vähän irtokarkkeja ja suklaata :P Mä en ole koskaan oikeastaan ruokalaskujani seurannut, koska vaikka voin pihistellä monesta muusta, en koskaan tee sitä laadukkaasta ruuasta, mutta kyllä täytyy sanoa että hämmästyin miten paljon rahaa sinänsä vähiin ostoksiimme tässä kuussa meni, 155 euroa. Kuinkahan monta satasta sitä menisi jos kaiken ostaisi kaupasta..?

Kesäinen kuva pihasaunastamme, jonka alla maakellarimme.
Tuikitärkeitä molemmat :)

Oman maan antimiakin vielä vain kellarissa riittää! Perunoita, joita käytämme melko harvoin, on vielä hieman korin pohjalla, punajuuria on pari ämpärillistä, joista toisen tänään ahkeroin raasteeksi puolen kilon valmispussehin ja pakastin, koska alkoi osa olla vähän pehmeitä. Porkkanoita on viimeinen laatikollinen menossa, mutta ne ovat säilyneet rapsakkana, koska ovat olleet hiekkaan säilöttyinä. On meillä kyllä vaan mahtavan hyvä kellari kun keväälle asti säilöö meille ruuan hyvänä <3

Tänään meillä syötiinkiin yhtä yksinkertaista lemppariamme; porkkana-halloumipihvejä, supermaustetuilla uunissa paistetuilla perunaveneillä ja jälkkäriksi punajuurisuklaakakkua. Kakun reseptin olen tuunannut netin vastaavasta vähän omaan suuhun sopivammaksi, eli korvannut siis sokerin, vehnän ja margariinin laadukkaammilla vaihtoehdoilla:

Punajuurisuklaakakku

2 dl mantelijauhoja

2 dl hunajaa

1 dl kaakaojauhetta

1 rkl leivinjauhetta

2 tl aitoa vaniljajauhetta

400 g raastettua punajuurta

250 g voita

4 kananmunaa

Voitele vuoka voilla ja sirottele se kauttaaltaan tiheän siivilän läpi kaakaojauheella. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon raastettu punajuuri. Lisää sulatettu voi. Vatkaa yksi kananmuna kerrallaan massan joukkoon. Levitä vuokaan ja paista 175 asteessa n. tunnin verran.

Katit meillä on kakkuhulluja. Jos vartioimatta jää niin palanen katoaa...

Eräs keväinen maaliskuun viikonloppu

Paju on ensimmäisiä aikaisin kukkivia kasveja ja siksi tärkeä herääville mehiläisille.

Ja olihan ne heränneet, mehiläiset <3 Melkoinen pörinä vaan kävi :)

Kaikki neljä pesää selvisivät talvesta, jee!

Mehiläistarhurin ensimmäisiä huoltotoimenpiteitä mehiläisten keväisen puhdistuslennon jälkeen on tarkistaa vieläkö sapuskaa piisaa vai tarjoillaanko lisää. Samalla on hyvä putsata pesänpohja talven aikana kuolleista mehiläisistä ja desinfioida se liekittämällä.

 Näilläkin tyypeillä kevättä rinnassa, väkisin yrittivät tunkea tarhan ovesta ulos.

"Joko päästään pellolle kuopsuttamaan, joko-joko-joko!?"

 Kukkuu! Sisällä kanalassa ei sitävastoin hinguta vielä ulos. 

Paljon mukavampi köllötellä ja lämmitellä äitykän höyhenten suojissa.

Kukka nautiskelee kevään ensimmäisistä lämmittävistä auringonsäteistä.

 Ilona ja Päkylä iloisilla kevätfiiliksillä, vuorotellen haastoivat toisiaan leikkimään.

Aitanrappu on meidän perheen all-time-favourite. 

Ihmisten lisäksi ehdoton lempipaikka myös vuohille ja bulldogeille.

Löytyy meidän perheestä joltain virtaakin! Frisbeenheitto on laji, johon Kara ei ihan äkkiä kyllästy :D

Meanwhile, muiden puuhastellessa pihalla; 

mistäs ne ahkerat hiirikissat löytyikään..? ;)

Kevättä ja babyboomia ilmassa!

Tänään oli vuoden ensimmäinen kunnon kevätpäivä! Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, eikä, harvinaista kyllä, niin minkäänlaisia kemikaalipössyjä edes taivaalla näkynyt! Kyllä pisti hymyilyttämään :) Lypsin Kukan ja tein muut aamutouhut vuohelalla. Päästin Ilonan vapaaksi pihalle ja lähdettiin yhdessä hakemaan ylhäältä talolta kerpuja herkuteltavaksi. Takaisin alaspäin tullessamme havahduin huomaamaan, että koko alapihamme oli taas kuin luistinrata! Ehdin huolestuneena vilkaista Ilonan suuntaan kun se sorkillaan liukasteli mäkeä alaspäin, ettei vain kaadu arvokas masuasukki vatsassaan... Ja samassa hurlumhei! Meikäläiseltä lähti kunnon heilahduksella jalat alta ja tömähdin koko ruhon voimalla suoraan kyljelleni niin että tanner vaan tömähti! Näin materialismin valtakaudella osasin sen nanosekunnin ilmalennon aikana hienosti priorisoida vahingot. En siis suinkaan suojannut kylkeäni/rintaani kädelläni vaan nostin käteni korkealle ilmaan suojaten näin täydellisesti kädessäni olevan kameran osumalta ja ottamalla iskun puhtaasti vastaan kyljelläni. Hyvä Jaana. Siinä sitten haukottiin hetki happea ja ryömin Ilona perässä aitan terassille puhaltamaan. Pyörrytti ja oksetti. Oli vissiin melkonen tälli. Hieno kevätpäivä sai vähän uuden suunnan kun loppupäivä on mennyt ihmetellessä mitä pystyy tekemään ja mitä ei. Liike kuin liike vihloo rintaa ja selkää, eikä hengitys oikein kulje. Vedellyt tässä aconitumia, arnicaa ja rhus toxia. Ovat tulleet nuo ensiapuaineet viime aikoina tutuksi, kun mm. loppusyksystä eräs ilta kanalalta lähtiessäni astuin huolimattomasti pienen kiven reunalle sillä seurauksella, että nilkasta kuului äänekäs pamahdus, ja silloinkin haukottiin happea ja ryömittiin sisälle... :D Maalla asuminen on kyllä moninkertaistanut pienet tapaturmat entiseen suhteellisen turvalliseen rivitaloasumiseen verrattuna ;)

Kohtalokas alapihamme.
Ja vain pari tuntia accidentin jälkeen jää oli sulanut vaarattomaksi mössöksi...

Tämän aamuisesta huolimatta muuten kuuluu mukavia :) Pari viikkoa sitten meille kuoriutui Hellu-kanasen haudonnan seurauksena pari tipusta <3 Olimme pelänneet munien olevan tyhjiä ja sen vuoksi laittaneet läpivalaisun jälkeen muutaman uuden munan Hellun alle. Hämmästyksekseni Hellun hautomavietti osottautui niin vahvaksi, että se jaksoi kuin jaksoikin hautoa ensimmäisten tipujen kuoriuduttua vielä reilun viikon kunnes kaikki loputkin tipit olivat ponnistaneet ulos maailmaan :) Yksi tipu ei valitettavasti jaksanut kuoriutumisen jälkeen pinnistellä hereille, mutta seitsemän pikkuista vipeltäjää Hellusen hoivissa nyt piipittää <3 Tipuista näkee konkreettisen selvästi, kuinka mahdottoman paljon tipu viikossa kasvaa, sillä vain viikon vanhemmat sisarukset ovat jo yli puolet nuorempia isompia, ja niillä alkaa näin 2,5 viikkoisina olla jo kunnon sulkapeite. Tiputhan eivät söpöinä untuvikkoina kauaa pysy, vaan niiden siivenalut on hyvin nähtävissä jo parin päivän ikäisinä. Kyllä nauratti toissapäivänä kun yksi pienemmistä tipuista haki suojaa isomman paikallaan seisovan sisarensa vatsan alta :D Chicken sandwich. Harmi ettei kameraa tietenkään silloin ollut mukana :)

Ainut ruskea tipu, se kaikista pienin <3

Kakarat ja mutsi

Möhömaha-Ilona :)

Lisää vauvauutisia meillä on toivottavasti taas jo vajaan kuukauden kuluttua kun Ilonan kilistelyn aika koittaa :) Kyllä on mitä odottaa, ensin saamme pääsiäisvauvan ja myöhemmin kesällä kunnolla maitoa! Kukasta ei valitettavasti oikein lypsyvuoheksi ole, se kun tuli meille hieman haastavista olosuhteista ja ovat Päkylän kanssa vähän kitukasvuisia molemmat. Parhaimmillaankin kesällä saimme Kukalta vain n. 7 dl maitoa, kun vuohen tuotoksessa tulisi kuitenkin puhua pikemminkin litroista, eikä desilitroista. Väkirehusta ja herkuista huolimatta Kukan maidontuotanto alkoi syksyä kohden uhkaavasti hiipua, kunnes päivätuotos oli enää 2,5 dl. Sinnikkäästi kuitenkin lypsimme Kukkaa, ja saimmekin sentäs kaffemaidot ja juuri ja juuri maitokefiirini pidettyä hengissä tuollakin määrällä. Olin kuitenkin varma, että maidontulo loppuu kokonaan jouluun mennessä. Emme halunneet Kukkaa kuitenkaan astuttaa, koska sen on nyt vain parempi saada olla ja vahvistua. Päkylän rääpälettä tuskin astutamme koskaan, joten aloimme tosissamme miettiä vielä yhden vuohen ottamista porukkaan. Haaveemme on kuitenkin olla maidon suhteen omavaraisia, eli saada maito riittämään niin kahviin, kefiirille, ruuanlaittoon kuin viilinmuodossa kanoille, koirille ja kissoillekin.

Niin meille sitten tuli Ilona <3 Ja Ilona on kyllä niin ihana! Kasvattaja kuvaili Ilonaa "koiramaisen seuralliseksi ihmisten perään olevaksi koheltajaksi", ja sellainen se kyllä on! Seuraa mua joka paikkaan, aivan kintereillä, ja hirveä huuto jos menen pois näkyvistä vaikka vain nopeasti sisällä käymään :) Ilona onkin saanut multa lempinimen Ilona-Itkupilli, kaikella rakkaudella <3 Ilona on todella rauhallinen noihin kahteen sähköjänikseen verrattuna, mutta voihan toki olla, että hormonitkin sitä nyt rauhottaa kun on se kilinen massussa. 

Kutun tiineysaika on keskimäärin 150 vrk, siis aikalailla 5 kk. Olen yrittänyt parhaani mukaan valmistautua Ilonan tulevaan synnytykseen tietoa hakemalla. Yleensä vuohi ei synnytyksessä apua tarvitse, mutta toki sellaiseenkin tilanteeseen pitää etukäteen varautua. Todennäköisesti siis juoksen talolle herättämään paniikissa Petrin ;) Ei sentäs, kaikki menee hyvin, olen varma siitä <3 Vuohen sikiönkehityksessä mielenkiintoista on, että jo 100 vrk:en kohdalla sikiö on täysin kehittynyt ja viimeisen kolmanneksen se vain kasvaa kokoa :) Ja on se viime aikoina kovasti kyllä kasvanutkin! Hassua ajatella, että Ilonan massussa on jo täydellinen pieni kilinen pääsiäistä odottelemassa <3

P.S. Ei muuten loppunut Kukan maito jouluun mennessä, vaan helmikuussa huomasin maidontulon jopa hieman lisääntyneen ja nyt ollaan jo peräti 4 desilitrassa :D Safkan laatu ja määrä pysynyt samana, joten en tiedä onko se Ilonan tulo (hormonit) vai vaan tämä lähestyvä kevät, mikä Kukan maidontuotantoakin on taas hieman kiihdyttänyt..?

P.P.S. Seuraavan päivän EDIT: Ystäväpiirin lempeästä painostuksesta keuhkot käyty päivystyksessä kuvauttamassa ;) Yksi murtunut kylkiluu, jonka hermotus säteilee laajemmalle alueelle rintaan ja selkään, mutta hiphei, keuhkot ehjät! Lääkäri määräsi odotetusti lepoa ja raskaiden töiden ulkoistamista muille (onnistuu ;)). Itse määrään itselleni luutumista tukemaan mineraalirikasta luuliemeä, kananmunankuoria & kefiiriä (bioaktiivinen kalsium) + magnesium, D3 ja K2, jotta kalsium myös imeytyy. Prosessin tueksi myös MSM, pii ja C-vitamiini. 

Yletöntä herkuttelua :P

Niin se hujahti helmikuukin ruokakaupassa käymättä, joten vuoden alusta alkanut projekti kantaa hienosti eteenpäin. Ei voi kuin ihmetellä paljonko meillä tuota ruokaa varastossa oikeen onkaan! Pakastimen kätköistä löytyi vielä unohdettuja aarteitakin, kuten pari litraa ternimaitoa :P Toisesta litran satsista tein uunijuustoa, jonka oheen sulatin 400 gr mustikoita ja 600 gr mansikoita, ja koko satsi huitaistiin kahteen pekkaan yhdeltä istumalta! :D Lievä ähkyhän siitä seurasi, mutta minkäs teet kun ollaan tällaisia herkuttelijoita ;) Tänä iltana olisi tarkoitus tehdä toisesta litrasta pannukakku, jonka kanssa nautitaan omatekoista vanilja- ja mansikkajäätelöä, ja tietenkin runsaasti marjoja pakkasesta :)

Viime aikoina on tullut kyllä tehtyä kaikenlaisia herkkuja oikein olan takaa, mutta huonoa omatuntoa näistä herkuista ei kuitenkaan tarvitse potea, sillä raaka-aineet ovat terveellistä, ehtaa ruokaa :) Olen erittäin laiska kokkaamaan mitään kovin monimutkaista tai erikoisista aineksista, mutta nopeita, yksinkertaisia herkkuja teen usein ja oikein mielelläni :)

Muutama päivä sitten löysin ternimaidon lisäksi ruokakaapista sellaisenkin unohdetun "yllärin" kuin kilon pussin cashew-pähkinöitä, joita ostan lähinnä raakakakkujen tekoa varten.  Totesin, että viime raakakakkuilusta taitaa olla hurahtanut jo vuoden päivät, mistä sainkin jonkun ihme kimmokkeen väsätä kahden päivän aikana jopa neljä eri raakakakkua :D Tein toffee-, sitruuna-, kaneliomena- ja appelsiinisuklaakakun. Toffee oli ainoa todellinen pettymys, vaikka tein sen netistä suoraan ottamani ohjeen mukaan. Muut teinkin enemmän tai vähemmän omasta päästäni ja ne onnistuivatkin yllättäen melko mukavasti :) Ohjeet tosin ovat vähän sinnepäin, koska tapanani ei ole hirveästi aineksia mittailla ;) Estetiikkaan en myöskään juuri panosta :D

Raikas sitruunakakku

Pohja

1 dl mantelijauhoa (tai mitä tahansa rouhittuja pähkinöitä)

2,5 dl taateleita

0,5 dl vesihauteessa sulatettua kookosöljyä

-> Blendaa sekaisin tehosekottimella/sauvasekottimella ja levitä ohueksi kerrokseksi vuokaan

Täyte

n. 5 dl liotettuja cashewpähkinöitä

1 dl sulatettua kookosöljyä

2 rkl hunajaa

2 luomusitruunan mehu/0,5 dl sitruunatiivistettä

-> Blendaa sileäksi, tarkista maku, levitä pohjan päälle ja kiikuta pakkaseen hetkeksi jähmettymään ennen päällisen levittämistä

Päällinen

0,5 - 1 dl puolukoita

hunajaa taittamaan kirpeyttä

n. 1 rkl sulatettua kookosöljyä

-> Blendaa ja levitä hieman jähmettyneen kakun päälle -> siirrä pakkaseen

Omena-kanelikakku

Pohja samaan tyyliin kuin sitruunakakussa, mutta korvaa osa manteli-/pähkinäjauhosta raakasuklaajauheella ja lisää 0,5 tl ceyloninkanelia sekä 0,5 tl kardemummaa.

Täyte

n. 5 dl liotettuja cashewpähkinöitä

Puoli kiloa omenaa paloina/viipaleina (itse käytin pakastettuja omenia, joiden annoin sulaa lähes kokonaan ennen blendausta)

0,5 dl sitruunamehua estämään omenan tummuminen ja tuomaan raikkautta
(sekoita huolella omenan palojen/viipaleiden joukkoon)

n. 1 dl kookosöljyä

n. 2 rkl hunajaa

n. 1 tl ceyloninkanelia tai oman maun mukaan

n. 0,5 tl aitoa vaniljajauhetta

-> Kaikki taas huolella sekaisin, tasaiseksi, vuokaan ja pakkaseen :) Päällä toimii tässäkin hyvin sama raikas puolukkapäällinen kuin sitruunakakussa, mutta loppusilauksena ripauta vielä vähän kanelia puolukkakuorrutuksen päälle.

Aamiaistarjoilu tältä aamulta. Vielä jäisinä kuvassa.

Appelsiini-suklaatryffelikakku

Pohja

1 dl mantelijauhoja/pähkinärouhetta

0,5 - 1 dl raakasuklaajauhetta

2,5 dl taateleita

0,5 dl kookosöljyä

n. 6 tippaa appelsiiniöljyä (tarkista riittääkö vähempi/enempi)

-> Blenderillä sekasin ja vuokaan

Täyte

n. 5 dl liotettuja cashewpähkinöitä

1 dl sulatettua kaakaovoita

1 dl sulatettua kookosöljyä

2 banaania tai 2 avocadoa

n. 6 tippaa appelsiiniöljyä (tarkista taas riittääkö omaan makuun vähempi!). 

Appelsiini antaa kakulle tryffelimäisen maun.

n. 2 rkl hunajaa

-> Ja eiku mössöksi ja samaa rataa ku muutkin kaakut!

Päälle esim. kaakaonibsejä ja mulberryn marjoja :)

Isosisko tyttöineen käymässä, totesivat herkuksi :)

Raakakakkujen lisäksi olen viime aikoina innostunut aivan tolkuttomasti omatekoisesta jäätelöstä! Nythän on kovasti trendikästä nk. bulletproof-jäätelö, josta itse olen varioinut vähän kevyemmän ja yksinkertaisemman version. Jäätelön perusta on aina sama:

Maailman helpoin ja terveellisin jäätelö

8 kananmunaa tai 4 kananmunaa ja 4 keltuaista

50 gr sulatettua & jäähtynyttä (suolatonta) voita/gheetä

50 - 100 gr sulatettua & jäähtynyttä kookosöljyä

50 gr MCT-öljyä (voit korvata kookosöljyllä)

Hunajaa makeutukseen omaan suuhun sopiva määrä

Ylläoleva setti on aika iso annos. Pakasterasiallisen jäätelöä saa jo neljällä-viidellä munalla (en erota keltuaisia, muna on täydellinen combo sellaisenaan). Blendaa perusainekset keskenään ja lisää sellaiset mausteet kuin haluat. Erinomaisiksi todettuja ovat mm. seuraavat:

- 300 - 400 gr mansikoita (mustikoita, vadelmia)

- 300 - 400 gr omenia & kanelia

- 1 dl raakasuklaajauhetta (sekaan kaakaonibsejä)

- pari banaania & raakasuklaajauhetta

- toffeejäätelöä combolla mesquite-toco-lucuma tai toffeenmakuista herajauhetta 

(stevialla maustettu NowFoods iHerbistä)

- runsaasti aitoa vaniljaa (tai vaniljanmakuista herajauhetta)

- cafeceps-kahvijauhetta (itse en ole kokeillut, mutta loraus vahvaa keitettyä kahvia toimii varmasti myös,
sillä pieni määrä nestettä ei haittaa)

- luomusitruunaa/tiivistettä

Maku kuin maku, parasta tarjoiltuna mansikoiden kera :)

Mauissa vain mielikuvitus lienee rajana :) Tulos uskomattoman lähellä oikeaa jäätelöä ja valmistus helepompaa kuin heinänteko! Ja aivan mielettömän H-Y-V-Ä-Ä !! :P

P.S. Helppo pehmis: Blendaa jäädytetty banaani, lisää raakakaakaojauhetta ja loraus (vuohen)maitoa, on muuten nami nami tämäkin!