Oodi kananmunalle

Mikä eläinkunnan tuote on jo syntyessään niin täydellisessä paketissa, että säilyy huoneenlämmössä kuukausikaupalla? Kananmunapa tietenkin :) Tiesitkö, että kananmunan kuori sisältää luonnostaan suojaavan vahakalvon, joka estää bakteerien pääsyn munan sisälle? Tämän vuoksi kaupankaan kananmunia ei ole pesty, sillä pesty kananmuna menettää suojakalvonsa ja bakteerit pääsevät helpommin huokean kuoren läpi.

Suojaavan kuorensa ansiosta kananmuna on jopa antibakteerinen. Entisaikaan kananmunan valkuaista on käytetty mm. silmätulehdukseen ja muuhun desinfiointiin. Tätä ei ole tullut testattua, koska silmätulehdusta tai muutakaan pikku vaivaa ei kiusanamme ole ollut. Hiukseni sitä vastoin olen viimeiset neljä kuukautta pessyt lähes yksinomaan kananmunalla. Ja puhdasta tulee! Kuntosalilla en kuitenkaan ole viitsinyt aiheuttaa hämmennystä iskemällä suihkussa kananmunaa päähäni, joten pari kertaa kuukaudessa tyydyn ekologiseen palashampooseen. Kotioloissa pesutilamme ovat puusaunassa, joten kananmunapesun haasteena on ollut muistaa miten kananmunalle käy lämpiämässä, eli ylälauteille muna päässä ei kannata mennä loikoilemaan ;) Liian kuumalla vedelläkään hiuksia ei kannata ennen tai jälkeen kananmunan levityksen huuhdella :) 

Ihkaensimmäinen oma munamme <3
Tämän aarteen kiikutin äidilleni juhlavan kauniisti
rasiaan pakattuna. Kyllä sitä yhdessä ihasteltiin ja ihmeteltiin! :D

Kananmuna on uskomattoman säilyvyytensä ja antibakteerisuutensa lisäksi ravitsemuksellisesti huikea tuote. Valitettavasti muutama vuosikymmen sitten sen maine ryvettiin nykytietämyksen mukaan täysin perusteetta. Onneksi maine alkaa olla jo palautettu sille kuuluvalle paikalle yhtenä kovimmista jutuista, millä ruokavaliotaan koostaa.  Kananmuna on ravintoainesisällöltään monipuolisimpia ruoka-aineita, mitä tiedämme. Se sisältää lähes kaikkia ravintoaineita ja vitamiineja, mitä ihmiskehon tiedetään tarvitsevan, mm. aivoille tärkeitä B-ryhmän vitamiineja: B12, B5, B2, folaattia ja koliinia, mutta lisäksi myös rautaa, kalsiumia, kaliumia, sinkkiä, seleeniä, A- ja E-vitamiinia, mangaania jne. Kananmuna on myös hyvin antioksidanttipitoinen. Sen on todettu jopa vielä kypsennettynä sisältävän yhtä paljon antioksidantteja kuin omena! 

Kananmunan proteiinikoostumus on ihanteellinen, sillä se sisältää kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja, jotka vaikuttavat kasvun ja solujen uudistumisen lisäksi merkittävästi myös hormonien ja hermoston toimintaan. Kananmunan sanotaankin olevan todellista aivoruokaa! Hermoston toiminnalle optimaalisen aminohappokoostumuksen ja aivoille tärkeiden B-ryhmän vitamiinien lisäksi kananmuna sisältää muistille ja älykkyydellemme ihanteellisessa suhteessa olevia rasvahappoja, sekä kolesterolia. On harmillista, että edelleen osa ihmisistä uskoo kananmunan vaikuttavan haitallisesti veren kolesterolipitoisuuteen, kuten meille vuosikymmenet toitotettiin. Todellisuudessa ruuan sisältämä kolesteroli ei kuitenkaan korreloi suoraan veren kolesteroliin, vaan kolesterolin määrää säätelee maksa, ravinnon osuuden ollessa siitä vain n. 5%. Jos emme saa ravinnosta kylliksi kolesterolia, maksa tuottaa sitä lisää. Ja toisinpäin. Kananmunien on todettu jopa parantavan kolesteroliarvoja nostamalla nk. "hyvää" HDL-kolesterolia ja laskevan LDL-kolesterolia.

Kolesterolipelko on juurrutettu suomalaisiin tehokkaasti, vaikka ikäihmisten liian alhainen kolesteroli altistaa niin masennukselle kuin muistisairauksillekin. On käsittämätöntä, että Suomessa statiinilääkitys määrätään terveillekin ihmisille, joiden kolesteroliarvo on vain hieman yli 5. Henkilökohtaisesti en pidä tuota raja-arvoa kuin yhtenä mafiamaisesti toimivan lääketeollisuuden laskelmoidun röyhkeästä rahan ahneudesta, joka ei tunnetusti ihmisuhreistaan välitä.

Munaburgeri ilman leipää :) Väliin vielä kunnon slice kirnuvoita, niin avot!

Petri ja minä syömme kananmuna-aamiaisen munakkaan muodossa lähes joka päivä. Lisäksi käytämme kananmunia luonnollisesti leivontaan ja ruuanlaittoon. Toisinaan heitän munan tai pari myös smoothien joukkoon, usein kuorineen päivineen. Kananmunan kuoret sisältävät 28 eri mineraalia, koostumuksen muistuttaessa luustoamme ja hampaitamme. Jokainen tietää mineraalien, erityisesti kalsiumin, merkityksen luustomme kehitykselle ja kunnolle. Onkin hassua, että harvemmin kuitenkaan ymmärretään saman koskevan myös hampaitamme. Hampaiden hoidossa ollaan keskitytty melko tehottomiin ulkoisiin keinoihin, vaikka aivan kuten luustomme oikeita mineraaleja saadessaan kykenee uusiutumaan ja vahvistumaan, kykenee siihen myös hampaamme, mikäli vain saa sisäisesti nautittuna oikeita ravinteita. 

Omat hampaani olivat jo reiluna parikymppisenä kauttaaltaan paikatut. Söin kotoa pois muutettuani nuoruusvuoteni aina lähes 3-kymppiseksi asti hyvin mineraaliköyhästi. Luulin syöväni perusterveellisesti, sillä ruokavalioni koostui lähes yksinomaan kasviksista ja viljasta, joiden syöminenhän on suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan terveellistä. Energiavajeen vuoksi sokeria kului myös paljon ja rasvaa kartoin kuin ruttoa, olihan se siihen aikaan kaiken pahan alku ja juuri. Nuorena keho onneksi kestää hurjaakin näännytystä, mutta kyllä se jälkensä jätti, ja voin kertoa, että alkaessani taas syödä rasvaa, tajusin vasta kuinka terve keho toimii! Mutta se olkoon kokonaan toisen blogikirjoituksen aihe :) 

Viitisen vuotta sitten luovuin hampaideni hoidossa myrkkyfluorin käytöstä ja aloin tankata mineraaleja ja hivenaineita ravinnerikkaan ruokavalion muodossa. Kaikki silloiset reiänalkuni pysähtyivät siihen. Pois niitä en ole saanut, enkä ehkä koskaan saakaan, mutta uskon kananmunan kuorien bioaktiivisessa, hyvin imeytyvässä muodossa olevan kalsiumin, yhdessä riittävän magnesiumin ja d- ja k-vitamiinien, ja niiden 27 muun hampaiden kuntoon vaikuttavan mineraalin auttavan, ettei uusiakaan reikiä enää ilmesty. Jos käyttäisin kaupan munia, todennäköisesti keittäisin kuoret, sillä kaupan munista en voi tietää millaisista olosuhteista ne tulevat tai millaisia bakteereja matkalla kauppaan kohdanneet. Keittäminen tappaa kuoresta mahdolliset haitalliset bakteerit ja patogeenit. Omien kanojen munat olen kuitenkin heittänyt raakana kuorineen päivineen pirtelön sekaan (toki tässä kohtaa olen ne myös pessyt, mutta vasta juuri ennen käyttöä, en yhtään aikaisemmin!). Salmonellan vaara on toki aina olemassa, lähinnä luonnonlintujen levittämänä, mutta riskin ollessa kovin pieni, en asiaa osaa pelätä. Pieni määrä bakteereja on myös vain hyväksi, on tämän bakteerihullun pariskunnan motto ;)

Kananmunissa ja kananmunissa on toki myös eroa. Itseasiassa valtavasti. Luomuruokitun, kesäisin mahdollisesti vapaana matoja ja heinää laiduntaneen kanan munia tuskin voi ravintoarvoiltaan millään tavoin verrata ainoastaan gmo-soijalla ja muulla kuivarehulla ruokitun häkkikanalakanan tuotokseen. 

Kuvassa oma muna ja kaupan luomumuna pannulla vierekkäin. Kuva on heinäkuulta, jolloin omien kanojen syömä runsas lehtivihreä korreloi suoraan keltuaisen tummuuden (=munan antioksidanttipitoisuuden) kanssa. Haaleampaa luomumunaa tarvitsee kuitenkin puollustaa sen verran, että luomutuotannossa keltuaisia ei saa värjätä, kuten tehotuotannossa, järkyttävää kyllä, sitä vastoin saa tehdä.

Itse olen tietenkin onnellisessa asemassa tietäessäni tismalleen mitä kananmunamme pyöräyttänyt kananen on ravinnokseen nauttinut. Joku voi pitää hulluna, että syötän kanoille samoja luomusiemeniä, merilevää ja vihanneksia, mitä itsekin käytän, tai kun luomurehun lisäksi keittelen  kanoilleni aamuisin ison kattilallisen puuroa luomuhiutaleista ja -suurimoista, sekoittaen joukkoon pakastamiani marjoja tai kuivaamani apilaa tai heinää. Kuitenkin, ravintoketjussahan kananmunan muodossa hemmotteluni palkitaan <3 ;)

Näin meillä munia tehtaillaan ;)
Sylvi-kananen munintapuuhissa.