Olemme olleet vähän laiskoja ja lipsuneet syksyn mittaan
laadukkaasta ruuasta. Smoothien tai vihanneskeiton sijaan olemme saattaneet käydä
pihistämässä pari vuohille tarkoitettua kuivattua leivänkannikkaa, vedelleet juustohöylällä
voita päälle ja pärjänneet taas sillä. Aamiaisen olen myös valitettavan usein
korvannut pelkällä kahvilla, jonka voimalla olen mennyt pitkälle iltapäivän
puolelle. Vihannestenkaan syönti ei ole ollut sillä tolalla mitä ennen, jolloin
söin helposti sen kilon vihanneksia päivässä. Kellarimme tursuaa kuitenkin
vielä porkkanaa, punajuurta ja naurista, ja 4 isoa pakastintamme ovat täynnä
erilaisia marjoja, esivalmistelemiani sosekeittoja oman maan antimista
kasvimaalta ja villistä luonnosta, laadukasta grassfed highlandlihaa ja luuliemen keittoon varattuja hirven- ja naudanluita. Kuivavarastostamme
löytyy itse kuivattamiani villivihanneksia ja omaa hunajaamme, mutta myös
ostettuja tuotteita kuten kookosöljyä ja kookosmaitoa, oliiviöljyä, jonkun
verran pähkinöitä ja siemeniä, sekä gluteiinittomia jauhoja ja
tattarihiutaleita. Tuoreita kananmuniakin tulee taas päivittäin kun kanat ovat sulkansa saaneet vaihdettua. Ruokaa on kaiken kaikkiaan todella paljon! Haaveenamme onkin syödä vain ruokaa, jonka alkuperän ja koko historian tiedämme. Kaupan
tuotteisiin minun on vaikea luottaa, vaikka täysi
purifisti en minkään asian suhteen olekaan (GMO:n suhteen kyllä mielelläni olisin,
mutta se on tehty kovin vaikeaksi, sillä uskomatonta kyllä, elintarvikkeeseen ei tarvitse
merkitä sen sisältävän geenimanipuloituja ainesosia, mikäli niiden määrä jää
alle 0,9%).
Tämä "hääkimppu" maistui parhaalta tuoreena :) |
Kesäkurpitsasato oli taas valtaisa. Kesällä söimme ahkerasti täytettyjä kurpitsoja ja talven varalle pakastin kesäkurpitsaa useita kiloja sosekeittoina. |
Joulun alla Petrin kanssa lipsumisiamme ja upeita
ruokavarastojamme miettiessämme päätimme uuden vuoden lupauksesta. Päätimme, että
vuoden vaihteesta alamme elää varastoillamme niin pitkään kuin mahdollista.
Ravinnonlaatumme paranee tästä automaattisesti, ja kaikki turha napostelu ja
heräteostokset jäävät pois. Myös sokeri ja viljat jäävät automaattisesti, samoin kahvinlipitys toivottavasti vähenee. Ehdotonta kaupassakäyntikieltoa
emme kuitenkaan aseta, sillä esimerkiksi rasvan käytöstä en suostu tinkimään,
mutta tarkoitus on ostaa vain ne kaikista välttämättömimmät ja pääasiassa
pärjätä varastoillamme. Raportoin täällä blogissa sopivin väliajoin, eli ehkä viikottain tai kuukausittain, miten homma
etenee ja paljonko rahaa on jouduttu ruokaamme käyttämään. Tavoitteena pysyä
kuukausittain muutamassa kympissä. Haastavaa, mutta kyllähän haasteita pitää olla :) Eläinten ruokakulut eivät luonnollisestikaan
tähän projektiin kuulu. Samoin käytännönsyistä Petri syö kerran päivässä työpaikkansa ruokalassa.
Kippis tälle projektille! Veikkaan, että tulee mehujakin taas puristettua vähän ahkerammin :) |
Alkuasetelmana itsellä innostuneet tunnelmat, Petrin kommenttina: "Pelottaa..." ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti